Satupäivä järjestetään tänä vuonna perjantaina 10.12.2010. Kyseisenä päivänä luetaan ja esitetään satuja lapsille teattereissa, kirjastoissa, kirjakaupoissa ja museoissa ympäri maan. Tervetuloa jälleen mukaan! Satupäivän tapahtumat voivat olla mitä tahansa satuihin ja sadunlukuun liittyvää.

Tapahtumajärjestäjän tulee lähettää tapahtumatiedot perjantaihin 3.12.2010 mennessä osoitteeseen info(at)suomenteatterit.fi. Ilmoittamalla tapahtumasta Satupäivän tuottajalle saa tapahtuman mukaan Satupäivän nettisivuille ja tiedotukseen.

Satupäivän nettisivut uudistuvat ja ne avautuvat elokuussa 2010 osoitteessa www.satupaiva.fi. Väliaikaiset nettisivut löytyvät osoitteesta www.suomenteatterit.fi/satupaiva2010.htm.

Lähetettäviin tapahtumatietoihin tulee liittää:

ohjelman sisältö
aikataulu
tapahtumapaikka katuosoitteineen
mahdollinen nettiosoite
mahdollisen pääsymaksun suuruus

Satupäivää on järjestetty vuodesta 2008 alkaen. Satupäivän tavoitteena on luoda lapselle ja aikuiselle yhteinen, nasta lukuhetki keskellä joulukiireitä. Satupäivään on molempina järjestämisvuosina osallistunut yli 60 tapahtumaa ympäri maan. Päätapahtumat järjestetään Akateemisissa Kirjakaupoissa.

Saduilla, lastenkirjallisuudella ja kuvituksella on valtava merkitys lapsen kielen kehitykselle, mielikuvituksen mahdollisuuksien käsittämiselle ja taiteen vastaanottamisen oppimiselle. Satujen kautta lapsi vihitään taikuuteen, toivoon ja moraaliin. Laadukas lastenkirjallisuus antaa mahdollisuuksia myös vaikeiden kysymysten, kuten kuoleman, eron tai kiusaamisen käsittelyyn. Puhumattakaan siitä riemusta, mitä yhdessä koettu, hieno tarina synnyttää.

Satupäivää ovat Suomen Teatterit ry:n lisäksi puuhaamassa Annantalo, kansainvälinen lasten- ja nuortenteatterijärjestö Assitej, Kustannusosakeyhtiö Tammi, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen Nuorisokirjailijat, Teatteri Hevosenkenkä ja Teatterin tiedotuskeskus. Satupäivän suojelijoina toimivat näyttelijättäret Seela Sella ja Sinikka Sokka.

Lisätietoja Suomen Teatterit ry:n järjestösihteeriltä.

Osapuolten hyväksyttyä valtakunnansovittelija Esa Longan sovitteluesityksen on teatterialalle syntynyt uusi näyttelijöiden teatterityöehtosopimus. Pitkän sopimuskauden aikana se tuo sopimukseen uuden esityslisäjärjestelmän, muutoksia työaikaa koskevaan sääntelyyn ja suunnitteluun (mm. esityksiin liittyvän 4 tunnin työvuororajan poistuminen ja velvollisuus laatia vuosityösuunnitelma) sekä vuosittaiseen työaikaan (vuosilomaprogressio näkyy jatkossa näyttelijän vuosityöajassa, eli ns. pitkälomalaiset tekevät vain 218 työpäivää vuodessa seuraavasta näytäntövuodesta alkaen).

Lisätietoja neuvottelupäällikkö Tommi Saarikiveltä, (09) 2511 2152.

Suomen Teatterit ry:n vuosikokous pidettiin Mikkelissä 15.4.2010. Suomen Teatterit ry on ammattiteattereiden edunvalvonta- ja työnantajajärjestö, jolla on 45 jäsenteatteria. Jäsenteattereihin kuuluvat Suomen Kansallisteatteri, kaikki maamme kaupunginteatterit sekä pienempiä ammattiteattereita, nukke-, lasten- ja tanssiteattereita.

Mikkelin Teatteriin kokoontuneet lähes 80 teattereiden edustajaa hyväksyivät kokouksessa Suomen Teatterit ry:n toimintaan liittyvät keskeiset kertomukset ja tavoiteasiakirjat. STEFI:n toimintavuoden 2010 keskeisinä tavoitteina on jatkaa aktiivista työskentelyä ammattiteattereiden taloudellisen ja toiminnallisen aseman parantamiseksi sekä edistää teatterialan koulutusta ja tutkimusta.

Suomen Teatterit ry antoi vuosikokouksen yhteydessä kannanoton, jonka mukaan maamme julkisen hallinnon kannattaa jatkossakin panostaa kulttuuriin. Kulttuurilla ja elävällä esittävällä taiteella on tutkitusti erittäin laajat myönteiset vaikutukset kuntien, alueiden ja koko maan luovuuteen, toimintakykyyn, terveyteen ja talouteen. Suomalainen koko maan kattava toimiva teatteriverkko on erittäin tärkeä kulttuurinen ja sosiaalinen arvo. Se luo kansalaisille tasavertaiset mahdollisuudet koko maassa saavuttaa elävä esittävä taide kohtuullisen matkan päässä asuinpaikastaan. Tämän verkoston ylläpitämisessä on julkishallinnon tuella suomalaisissa oloissa ratkaiseva merkitys, kannanotossa todetaan.

Suomen Teatterit ry:n vuosikokous valitsi liiton hallituksen puheenjohtajaksi edelleen Lasse Eskosen Tampereelta. Uudelle kaudelle Suomen Teatterit ry:n hallitukseen valittiin jäseniksi Ilkka Laasonen, Maarit Pyökäri sekä Tuula Öhman. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Esa Perttu Seinäjoen kaupunginteatterin edustajana. Hallituksen muina jäseninä jatkavat viime vuonna valitut Jussi Helminen, Pasi Laukka, Harri Natunen, Taru Pätäri ja Johan Storgård. Vuosikokouksen yhteydessä pidetyssä hallituksen kokouksessa STEFI:n hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Tuula Öhman.

Suomen Teatterit ry:n järjestämässä vuosikokousseminaarissa keskiviikkona 14.4. käsiteltiin teatterin ja kulttuurin tulevaisuutta Suomessa.

Lisätiedot:

Matti A. Holopainen
Toimitusjohtaja
Suomen Teatterit – Finlands Teatrar ry

Koko Euroopan laajuisesti on viimeaikaisessa keskustelussa noussut esiin kulttuurin elintärkeä merkitys luovuudelle, innovaatioille ja sitä kautta talouden menestymiselle. Tutkimuksenkin kautta on selvinnyt kulttuurin ja taiteen merkitys myös ihmisten hyvinvoinnille, terveydelle sekä syrjäytymisen ehkäisemisessä. Julkisessa kulttuuripoliittisessa keskustelussa Suomessa on kuitenkin viime aikoina pidetty selviönä sitä, että yhteiskunnan tuki kulttuurille ja taiteelle on vähenemässä. Viimeksi tämä kanta on tuotu esille ”Kulttuuri – tulevaisuuden voima” ehdotuksessa hallituksen kulttuuripoliittiseksi selonteoksi.

Suomen Teatterit ry katsoo kulttuurin ja erityisesti esittävän taiteen myönteisten vaikutusten ihmisten elämään ja koko yhteiskuntaan olevan niin merkittävät, että kulttuurin julkinen tuki on hyvin perusteltu. Esittävän taiteen, kuten näyttämötaide, keskeinen ominaisuus on se, että siinä ihminen kohtaa ihmisen. Kulttuurinen tasa-arvo toteutuu vain siten, että tämä taide on kaikkien kansalaisten kohtuullisesti saatavissa. Suomessa se tarkoittaa koko maan kattavaa teatteriverkkoa. Nykyinen paikallisten ja maakunnallisten teatterien verkko on erittäin arvokas kulttuuripalvelujen tuottaja ja jakaja. Tämän verkoston toiminta ja kehittäminen suomalaisessa todellisuudessa edellyttävät riittävän yhteiskunnallisen tuen.

Sekä valtion että kuntien on myös tulevaisuudessa tunnettava ja tunnustettava vastuunsa taidetarjonnan mahdollistajana kaikille.

Suomalainen teatteriverkko on paikallisen ja alueellisen kulttuuritoiminnan keskeinen tukiranka. Sen olomassaolo on koko suomalaisen yhteiskunnan yhteinen etu.

Lisätiedot:
Matti A. Holopainen
Toimitusjohtaja
Suomen Teatterit – Finlands Teatrar ry

Finlands Teatrar rf ser att kulturens och särskilt scenkonstens positiva inverkan på människors liv och hela samhället är så betydande, att kulturens offentliga stöd är väl motiverat. Till scenkonstens och teaterkonstens centrala egenskaper hör att människan där möter människan. En kulturell jämställdhet uppnås endast genom att denna konst är förhållandevis tillgänglig för alla medborgare. I Finland innebär detta ett riksomfattande nätverk av teatrar. De nu verksamma lokal och regional teatrarnas nätverk är oerhört värdefulla som producenter och distribuerare av kultur. För att verksamheten skall fungera i den finländska verkligheten förutsätts ett tillräckligt samhälleligt och socialt stöd.

Både staten och kommunerna måste också i framtiden erkänna och ta sitt ansvar gällande konstens tillgänglighet för alla.

Finlands teaternätverk utgör ryggraden för den lokala och regionala kulturverksamheten i Finland. Dess existens är hela det finländska samhällets intresse.

För mera information:
Matti A. Holopainen
Verkställande direktör
Suomen Teatterit – Finlands Teatrar rf

Sunnuntaina 7. helmikuuta 2010 Suomen Kansallisteatterissa järjestettiin näyttämötaiteen Thalia-gaala, jossa palkittiin alan parhaita tekijöitä, produktioita ja ilmiöitä. Teatteri-, tanssi- ja sirkusalan yhteinen Thalia-gaala toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa. Tavoitteena on kehittää siitä vuotuinen tapahtuma. Thalia-gaalan tuotti Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto yhteistyössä teatteri-, tanssi- , sirkus- ja musiikkialan eri yhteisöjen kanssa. Järjestöt vastasivat kukin omista palkinnoistaan ja niiden raadeista. Symbolipalkintojen ohella jaettiin rahapalkintoja, jotka vaihtelevat 1000 eurosta 5000 euroon. Thalia-gaalassa jaettiin yhteensä 21 palkintoa 19 eri kategoriassa. Osa palkinnoista on vanhoja perinteisiä palkintoja, osa on uusia, jotka on luotu jaettavaksi Thalia-gaalassa.

THALIA-GAALAN VOITTAJAT 2010

1. Vuoden harrastajateatteri:
Karhulan Työväennäyttämö, Kotka
Perustelut:
”Karhulan Työväennäyttämöllä on tehty korkeatasoista teatteria jo 112 vuoden ajan. Esitykset ovat yhteiskunnallisesti ja yhteisöllisesti merkittäviä. Raati pitää Karhulan erityisenä ansiona nuorten teatteriharrastuksen tukemista.”
Vuoden harrastajateatterin ovat valinneet Työväen Näyttämöiden Liitto ja Suomen Harrastajateatteriliitto

2. Lasten- tai nuortenteatteriteko
Kati Kaartinen Aina –näytelmä
Perustelut:
”Kati Kaartisen näytelmä Aina on tärkeä ja rohkea yhteiskunnallinen puheenvuoro. Näytelmä nostaa esiin aikuisten läsnäolon merkityksen lapselle. Aina tavoittaa hienosti vaikean kohderyhmänsä, varhaisnuoret, mutta samalla se onnistuu koskettamaan kaikenikäisiä.”
 Voittajan on valinnut Suomen Teatterit ry:n puolesta kansanedustaja Sari Sarkomaa

3. Illusion-palkinto
Pukusuunnittelija Ina Jacobsson ja lavastaja Sampo Pyhälä esityksestä Leiri maailman laidalla, Rovaniemen Teatteri
Perustelut:
”Pukusuunnittelija Ina Jacobsson ja lavastaja Sampo Pyhälä saavat palkinnon erityisen onnistuneesta yhteistyöstä esityksessä Leiri maailman laidalla. Visuaalinen kokonaisuus on vaikuttava. Runollinen esitys luottaa kuvan voimaan.”
Voittajan on valinnut Suomen Lavastustaiteilijain Liitto.

4. TINFO-palkinto, jaetaan teatterin viestinnästä tai teatteritiedon tuottamisesta
Esitys-lehti, päätoimittaja Pilvi Porkola, julkaisija Todellisuuden Tutkimuskeskus
Perustelut:
”Esitys-lehden tekijät ovat vaivojaan säästämättä ja vapaaehtoisesti  tehneet jotain hämmästyttävää. Esityksessä tähän asti tuntemattomammat taiteet tulevat nähdyiksi. Lehden tekstit poikkeavat perinteisestä. Ne herättävät jatkuvaa keskustelua ja intohimoja.”
Voittajan on valinnut Teatterin Tiedotuskeskus.

5. Säde-palkinnot:
-Ääni‐Säde: Kristian Ekholm esityksestä Anatomia Lear (Vuoden äänisuunnittelu)
Perustelut:
”Kristian Ekholm rakentaa äänillä Anatomia Lear –esitykseen erilaisia aikoja, paikkoja, tiloja ja mielentiloja. Ääni on tasavertainen vastanäyttelijä. Teos on taitavasti rakennettu ja rytmiltään ainutlaatuinen. Siinä on huumoria ja jytisevä tunnelma.”
-Kuva‐Säde: Terike Haapoja esityksestä Elämä on juhla (Vuoden kuvasuunnittelu)
Perustelut:
”Terike Haapojan kuvasuunnittelu musiikilliseen Elämä on juhla –esitykseen on esimerkki pelkistetyn estetiikan toimivuudesta. Haapojan suunnittelu on elämys: kuulas, tyylikäs ja uutta luova. Lavastus, valo ja kuva toimivat yhdessä saumattomasti.”
-Valo‐Säde: Jukka Kyllönen esityksestä Jälleenlöydetty aika, Q-teatteri (Vuoden valosuunnittelu)
Perustelut:
”Jukka Kyllösen valosuunnittelu teokseen Jälleenlöydetty aika on raikas ja tunnelmallinen kokonaisuus, jossa selkeitä valollisia elementtejä käytetään monipuolisesti. Valo tukee dramaturgiaa: se leikkaa, rytmittää ja johdattaa.”
Säde-palkinnot jakaa Suomen Valo- ja Äänisuunnittelijoiden Liitto.

6. Vuoden näyttelijätulokas
Antti Holma
Perustelut:
”Raadin mukaan Antti Holman rooli Lasisen eläintarhan Tomina on nuoren näyttelijän taidonnäyte, klassikkoroolin oivaltava tulkinta. Holma piirtää herkän kuvan sivullisuudesta ja vastuuntunnosta - nuoresta miehestä, joka pakenee kodin tukahduttavaa ilmapiiriä.”
Vuoden tulokkaan on valinnut Suomen Näyttelijäliitto.

7. Sirkuksen Lumo –palkinto
Sirkuspedagogi Lionel Lejeune
Perustelut:
”Ranskalaissyntyinen Lionel Lejeune on uuden suomalaisen sirkuksen keskeisiä pedagogeja. Hän on opettanut lähes kaikkia alalla nykyisin työskenteleviä taiteilijoita. Lejeune on edistänyt merkittävästi maamme sirkustaiteen kehitystä.”
Voittajan on valinnut Sirkuksen tiedotuskeskus.

8. Tanssin maineteko
Routa Company
Perustelut:
”Kajaanilainen Routaryhmä on tehnyt sinnikkäästi töitä tanssin hyväksi ankarissa olosuhteissa. Ammattitaitoisten taiteilijoiden teokset ovat koskettaneet kaikenikäisiä. Monipuolisuus, ihmisläheisyys, rohkeus ja peräänantamattomuus kuvastavat Routaa.”
Tanssin maineteon saajan on valinnut Suomen Tanssitaiteilijain Liitto.

9. Vuoden teatterimusiikkiteko
Säveltäjä Roni Martin esityksestä Peppi Pitkätossu, Compañia Kaari Martin
Perustelut:
”Säveltäjä Roni Martinin musiikki esitykseen Peppi Pitkätossu luo kokonaisvaltaisen elämyksen. Musiikissa on uutta luovaa ja rajoja rikkovaa näkemystä. Pohjolan oma Peppi tanssii flamencoa läpi teoksen. Sellaista ei ole ennen nähty.”
Voittajan ovat valinneet Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry ja Suomen Säveltäjät ry.

10. Vuoden teatteriteko
Ohjaaja, käsikirjoittaja, esiintyjä Eino Saari teatterityöstään Kajaanissa
Perustelut:
”Eino Saari tekee yhteiskunnallisesti kantaaottavaa ja osallistuvaa teatterityötä Kajaanissa. Sitkeä toiminta ja paikallinen näkökulma ovat tuottaneet kansallisesti merkittävää teatteria. Saari on kajaanilaista teatterikenttää yhteenhitsaava tekijä, joka jarruttaa Kainuun autioitumista.”
Voittajan  on Teatterikeskuksen puolesta valinnut ohjaaja Janne Saarakkala.

11. Vuoden teatteri
Unga Teatern
Perustelut:
”Unga Teatern tekee kunnianhimoista ja korkeatasoista työtä, kahdella kielellä, lapsille, nuorille ja aikuisille. Se tarjoaa yhä uusille teatterisukupolville vain parasta: draamakirjallisuuden klassikoista monipuoliseen uuteen ohjelmistoon.”
Vuoden teatterin on Suomen Teatterit ry:n puolesta diktaattorina valinnut ministeri Kalevi Kivistö.

12. Lea-palkinto
Kati Kaartinen Aina -näytelmä
Perustelut:
”Kati Kaartisen Aina-näytelmän vahvuuksia ovat fantasia, selittämättömyys ja satumaisuus. Se on kaunis ja lyyrinen, aiheeltaan hyytävän surullinen, mutta samalla hauska. Aina on näytelmä, joka ei pakota ohjaajaa tietynlaiseen tulkintaan. Siitä saa varmasti hyvin erinäköisiä esityksiä.”
Lea-palkinnon jakaa Suomen näytelmäkirjailijaliitto.

13. Ohjaaja-/dramaturgipalkinto
Juha-Pekka Hotinen
Perustelut:
”Juha-Pekka Hotinen on dramaturgi, ohjaaja, teoreetikko ja pedagogi, joka on lähentänyt toisiinsa teatterin ja esitystaiteen teorioita ja käytäntöä. Hotinen korostaa älyllisen omantunnon merkitystä taiteilijalle. Hän ansaitsee palkinnon erityisesti elämäntyöstään opettajana Teatterikorkeakoulussa."
Voittajan on valinnut Suomen Teatteriohjaajien Liitto.

14. Silmänkääntäjä-palkinto
Hanna Kirjavainen Rospuutto-ryhmän perustamisesta
Perustelut:
”Hanna Kirjavainen on luonut Pohjois-Karjalaan lähes tyhjästä vaihtoehtoisen, taiteellisesti kunnianhimoisen vapaan teatteriryhmän. Rospuutto-ryhmä on kiertänyt pitkin syrjäkyliä ja tarjonnut maaseudun asukkaille ainutlaatuisen mahdollisuuden kokea elävää teatteritaidetta.”
Voittajan on valinnut Teatterin Tiedotuskeskus.

15. Vuoden naisnäyttelijä
Ritva Sorvali
Perustelut:
”Ritva Sorvali palkitaan kutsumusammatissaan puurtavan perushoitajan roolista näytelmässä Kuin ensimmäistä päivää. Sorvali tekee maanläheisen, syvääluotaavan ja aidon tulkinnan. Katsomoon välittyy vahva itsekoetun tunne ja syvä inhimillisyys.”
Vuoden naisnäyttelijän on valinnut Suomen näyttelijäliitto.

16. Vuoden miesnäyttelijä
Ola Tuominen
Perustelut:
”Ola Tuominen palkitaan pormestarin roolityöstä Gogolin klassikossa Reviisori. Raati kiinnitti huomiota Tuomisen tarkkarytmiseen komiikkaan, oivaltavaan gestiikkaan ja loistavaan puhetekniikkaan, jotka on valjastettu sisällön ja roolin palvelukseen”. 
Vuoden miesnäyttelijän on valinnut Suomen näyttelijäliitto.

17. Thalia-palkinto, jaetaan Vuoden esitykselle
Leiri maailman laidalla, Rovaniemen Teatteri
Perustelut:
”Leiri maailman laidalla on esitys, josta välittyy teatterileikin voima, yhdessä keksimisen ilo - ja intohimo. Anarkistinen, äkkiväärällä huumorilla terästetty tarina valaa uskoa ihmisen kykyyn selvitä mahdottomasta.”
Voittajan on valinnut Teatterin Tiedotuskeskuksen puolesta Teatterimuseon johtaja Hanna-Leena Helavuori.

18. Yleisön suosikkinäyttelijä:
Vesa Haltsonen, Pori
Voittaja valittiin yleisöäänestyksellä internetissä Lippupisteen nettisivuilla.

19. Elämäntyöpalkinto
Esko Roine
Perustelut:
”Esko Roine on laaja-alainen teatterivirtuoosi, jonka ura ei mahdu perinteisiin karsinoihin: Roine on monipuolinen näyttelijä, mutta on ollut myös teatterinjohtaja, toimitusjohtaja, jopa hallintojohtaja. Hän on palvellut suomalaista teatterielämää tavalla, joka hakee vertaistaan.”
Voittajan on valinnut Thalia-gaalan gaalatyöryhmä.

Katso pidemmät perustelut ja kuvia voittajista täältä.

STEFI:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 19.1.2010 tamperelaisen Ahaa Teatterin kannatus ry:n jäsenanomuksen. Näin Ahaa Teatterista tuli liiton 45 jäsenteatteri. Ahaa Teatteri on vuonna 1970 perustettu kiertävä ammattiteatteri, joka tekee esityksiä pääosin lapsille ja nuorille. Ahaa Teatterilla on vuosittain noin 180 esitystä, joista suurin osa on kiertäviä esityksiä ympäri Suomea. Yhteensä Ahaa Teatterille kertyy pieniä ja isompia katsojia vuodessa noin 30 000.

Vuoden Lasten- tai nuortenteatteriteko palkitaan Thalia-gaalassa 7.2.2010

Suomen Teatterit ry palkitsee vuoden Lasten- tai nuortenteatteriteon ensimmäisessä, televisioitavassa
teatterialan Thalia-palkintogaalassa Suomen Kansallisteatterissa 7.2.2010. Suomen Teatterit ry:n nimeämä
asiantuntijaraati on valinnut viisi erinomaista finalistia, joista kansanedustaja Sari Sarkomaa valitsee
Lasten- tai nuortenteatteriteko -palkinnon voittajan.

Lasten- tai nuortenteatteriteko -palkinnon finalistit ovat:

Helsingin kaupunginteatterin teatterikasvatustoiminta ja monipuoliset esitykset lapsille ja nuorille
Helsingin kaupunginteatteri on tehnyt pitkäjänteistä ja ansiokasta teatterikasvatustyötä. Teatteri tarjoaa runsaasti esityksiä lapsille ja nuorille ja tarjoaa näihin esityksiin liittyviä työpajoja koululaisryhmille. Helsingin kaupunginteatteria voidaan kiittää erityisesti siitä, että he huomioivat kaikki ikäryhmät taaperoista teini-ikäisiin. Huomattava on myös, että teatteri vaalii ja jatkaa teatteri Pienen Suomen perinteitä ansiokkaasti yleisöpohjaa laajentaen.

Kati Kaartisen näytelmä Aina
Kati Kaartisen Aina on hieno ja koskettava lasten- ja aikuisten draama, joka käsittelee tärkeitä ja ajankohtaisia aiheita: vanhempien masennusta, lapsille kasaantuvaa vastuuta ja jaksamista läheisen kuoleman jälkeen. Näytelmä uskaltaa ottaa kantaa ja tuo esille merkittäviä teemoja humoristisinkin keinoin. Näytelmäkirjallisuutena teksti on avoin ja antaa mahdollisuuksia monelle erilaiselle tulevalle tulkinnalle, rivien välit ovat hienot. Aina toimii erinomaisesti myös esityksenä ja onnistuu puhuttelemaan kohderyhmäänsä. Näytelmä kantaesitettiin Helsingin kaupunginteatterissa keväällä 2009.

Kuopion kaupunginteatterin teatterikasvatustoiminta
Kuopion kaupunginteatterissa on panostettu lapsiin ja nuoriin monipuolisella esitystarjonnalla ja teatterikasvatustoiminnalla. Kuopiossa on luotu tapoja tuoda teatteri lähelle lapsia esimerkiksi kouluihin tuotavan Teatterilaatikon avulla. Lapset ja nuoret ovat päässeet Kuopion kaupunginteatterin kautta myös itse tekemään teatteriproduktioita yhdessä ammattilaisten kanssa.

Tanssiteatteri Hurjaruuth
Tanssiteatteri Hurjaruuth on laadukas, hauska ja omaleimainen teatteri, joka on tehnyt mielenkiintoisia ja hyviä tanssi- ja sirkusesityksiä lapsille ja nuorille. Teatterissa on panostettu myös yleisötyöhön ja esityksiin liittyviin työpajoihin, jotka antavat lapsille mahdollisuuden esimerkiksi tehdä itse sirkusta. Tanssiteatteri Hurjaruuthin jokavuotinen Talvisirkus-esitys on vakiinnuttanut asemansa monien pääkaupunkiseudun katsojien toistuvana jouluperinteenä.

Unga Teatern
Espoolainen Unga Teatern tekee taiteellisesti korkeatasoisia esityksiä kahdella kotimaisella
kielellä lapsille ja nuorille. Esimerkiksi teatterin viimeaikaiset esitykset Hundarnas Kalevala - Koirien
Kalevala ja Aladdin ovat joka osa-alueeltaan korkeatasoista teatteria kaikille. Unga Teaternin esitykset ovat myös osana Espoon kaupungin Kulttuuripolku-toimintaa, jonka avulla koululaisia tutustutetaan teatterin maailmaan.

Finalistit valinneeseen raatiin kuuluivat Espoon Kaupunginteatterin johtaja Jussi Helminen, Pelastakaa
Lapset ry:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta, ohjaaja ja näytelmäkirjailija Anneli Mäkelä sekä Suomen
Teatterit ry:n toimitusjohtaja Matti A. Holopainen. Lopullisen valinnan finalistien joukosta tekee
kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Teatteri-, tanssi- ja sirkusalan yhteinen Thalia-palkintogaala järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Sen taustalla on Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto yhdessä em. alojen eri yhteisöjen kanssa. Thalia-gaalassa palkitaan alan tekijöitä yhteensä 19 eri kategoriassa, joista vastaavat alan järjestöt. Suomen Teatterit ry:n Lasten- tai nuortenteatteriteko -palkinto on näistä yksi. Thalia-gaala nähdään myös suorana lähetyksenä YLE TV1-kanavalla klo 19.00–20.30.

Pääset tästä gaalan nettisivuille.

Vuoden teatteri 2010 palkitaan Thalia-gaalassa 7.2.2010

Suomen Teatterit ry haluaa jälleen nostaa esille suomalaisen teatterivalion valitsemalla Vuoden teatterin.Vuoden teatteri palkitaan ensimmäisessä, televisioitavassa teatterialan Thalia-palkintogaalassa Suomen Kansallisteatterissa 7.2.2010.

Suomen Teatterit ry:n nimeämä asiantuntijaraati on valinnut viisi finalistiteatteria, joiden joukosta
ministeri Kalevi Kivistö valitsee Vuoden teatterin 2010.

Vuoden teatteri 2010 -finalistit ovat:

Kiasma-teatteri on tulevaisuusteatteri ja modernin muodon uranuurtaja. Se tuottaa uusia tapoja tehdä
teatteria, pohtii esittävää taidetta ja tutkii teatterin rajoja. Kiasma-teatteria arvostavat sekä taiteen tekijät että yleisö. Se on antanut mahdollisuuden uusille tekijöille tehdä omaleimaista ja mielenkiintoista
taiteellista työtä. Teatteri luo onnistuneesti tilaa uudenlaisille yleisöille ja laajentaa näin teatterin kenttää.

Kouvolan Teatteri on virkeä ja elävä kaupunginteatteri, jonka toiminta on kunnianhimoista ja taiteellisesti korkeatasoista. Teatterin ohjelmistossa ei luoteta vain helppoihin ratkaisuihin. Talossa vallitseva hyvä yhteishenki näkyy myös teatterin tuotannoissa. Kouvolan Teatteri on lunastanut paikkansa taidelaitoksena, joka palvelee oman kaupunkinsa ja lähialueiden tarpeita.

Lappeenrannan kaupunginteatterissa on uskallettu ottaa taiteellisia riskejä ja onnistuttu niiden
toteuttamisessa erinomaisesti. Huonossa kunnossa olevista tiloistaan huolimatta teatteri on onnistunut
luomaan mielenkiintoista ja monipuolista ohjelmatarjontaa. Lappeenrannan kaupunginteatteri on saanut
paikkakunnalta uutta yleisöä taiteellisilla avauksilla ja hyvällä ohjelmistolla. Teatterissa on alkanut
uudenlainen aika uuden johtajan myötä.

Tampereen Työväen Teatteri on viime vuosina profiloitunut monipuolisella ohjelmatarjonnallaan ja
paikallisväriä tunnustavilla esityksillään. Yleisö on löytänyt teatterin suuren näyttämön esitystarjonnan.
Samaan aikaan ohjelmisto on muillakin näyttämöillä monipuolista, haastavaa ja mielenkiintoista.
Tampereen Työväen Teatteri on tuottanut runsaasti kotimaisia kantaesityksiä, ja tehnyt myös
kansainvälistä yhteistyötä. Tampereen Työväen Teatteri liikkuu ajassa vahvasti eteenpäin.

Unga Teatern on elävä espoolainen lasten- ja nuortenteatteri, joka on viime vuosina ihastuttanut hienoilla esityksillään. Kaksikielinen teatteri kasvattaa jatkuvasti uusia yleisösukupolvia. Unga Teatern on tehnyt myös hyviä yhteistyöprojekteja ja on mukana Espoon Kulttuuripolku-hankkeessa. Unga Teatern on aktiivinen ja taiteellisesti korkeatasoinen teatteri lapsille, nuorille ja aikuisille.

Finalistit valinneeseen raatiin kuuluivat toimitusjohtaja, dramaturgi Hanna Jääskinen, johtaja, ohjaaja Mika Lehtinen, toiminnanjohtaja Raimo Söder, teatterinjohtaja, ohjaaja Heini Tola, erityisasiantuntija Ditte Winqvist sekä toimitusjohtaja Matti A. Holopainen. Lopullisen valinnan finalistien joukosta tekee ministeri Kalevi Kivistö.

Teatteri-, tanssi- ja sirkusalan yhteinen Thalia-palkintogaala järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Sen taustalla on Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto yhdessä em. alojen eri yhteisöjen kanssa. Thalia-gaalassa palkitaan alan tekijöitä yhteensä 19 eri kategoriassa, joista vastaavat alan järjestöt. Suomen Teatterit ry:n Vuoden teatteri-palkinto on näistä yksi. Thalia-gaala nähdään myös suorana lähetyksenä YLE TV1-kanavalla klo 19.00–20.30.

Aiemmat Vuoden teatterit ovat Teatteri Avoimet Ovet (2009), Tanssiteatteri Minimi (2007), Q-teatteri
(2005), Kajaanin kaupunginteatteri (2003), Wasa Teater (2001), KOM-teatteri (1999), Tampereen Teatteri
(1997) ja Svenska Teatern (1996).

Pääset tästä gaalan nettisivuille.

Opetusministeriö valmistelee eduskunnalle keväällä 2010 annettavaa selontekoa kulttuurin tulevaisuudesta. Selonteon laatimisesta on sovittu pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen strategia-asiakirjassa. Edellinen selonteko kulttuurista tehtiin 1990-luvulla.

Selontekoa tekevässä toimikunnassa teattereita edustaa teatterinjohtaja Erik Kiviniemi. Toimikunta on toivonut elävää keskustelua ja ideointia kulttuurista ja sen tulevaisuudesta Suomessa. Kommetteja voi lähettää joko suoraan toimikunnan sihteeristölle, osallistua keskusteluun Opetusministeriön sivuilla tai vaikka selonteon omassa Facebook-ryhmässä.

Kulttuurin tulevaisuus -selonteon nettisivut löytyvät täältä.

Valtionvarainministeriön sivistys- ja tiedejaosto pyysi Suomen Teatterit ry:ltä lausuntoa valtion vuoden 2010 talousarviosta. Lausunnossa kiitettiin henkilötyövuosien hinnan kasvua, mutta korostettiin, että henkilötyövuosien määrää pitää tulevaisuudessa myös nostaa. Lisäksi lausunnossa kiinnitettiin huomiota teatteri- ja orkesterilain 6 a) -pykälän mukaisten erikoistehtävää täyttävien teattereiden riittävien tukien tärkeyteen. Lausunnossa nostettiin esille myös monet huonokuntoiset ja saneerausta vaativat teatteritalot ympäri Suomea; lausunnossa korostettiin, että korjauksiin varattu määräraha on tarpeisiin nähden liian alhaisella tasolla ja sitä olisi syytä nostaa.

Lausunnon voi kokonaisuudessaan lukea tästä.